Alkoholidementia

Alkoholidementia on pitkäaikaisen runsaan alkoholinkäytön aiheuttama muistisairaus. Se heikentää muistia, päättelykykyä ja arjen hallintaa ja voi muuttaa ihmisen persoonallisuutta. Toisin kuin Alzheimerin tauti, alkoholidementia ei yleensä etene, jos juominen loppuu – ja osa oireista voi jopa lievittyä. Siksi varhainen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen kannattavat aina.

Mikä on alkoholidementia?

Alkoholidementia on niin sanottu toissijainen dementia: sen aiheuttaa ulkoinen tekijä eikä aivojen oma rappeutuminen. Vuosia jatkunut runsas juominen vaurioittaa aivoja usealla tavalla yhtä aikaa

alkoholin suora myrkkyvaikutus hermosoluihin
B1-vitamiinin eli tiamiinin puute
aivoverenkiertohäiriöt ja pienet aivoinfarktit
kaatumisista ja tapaturmista johtuvat päävammat
maksan vajaatoiminnan vaikutukset aivoihin

Vauriot painottuvat otsalohkoihin, jotka ohjaavat suunnittelua, tunteiden säätelyä ja käyttäytymistä. Siksi alkoholidementia muistuttaa oireiltaan otsa-ohimolohkorappeumaa, mutta siihen sairastutaan yleensä nuorempana. Arvioiden mukaan 5–10 prosenttia ennen 65 ikävuotta alkavista dementioista liittyy alkoholiin. Suomalaisilla muistipoliklinikoilla joka viidennen potilaan taustalla on alkoholin suurkulutusta.

Alkoholidementian oireet

Ensimmäiset merkit ovat usein epämääräisiä: mielialan vaihtelua, univaikeuksia, keskittymisongelmia ja ajoittaista sekavuutta. Oireet voimistuvat vähitellen, jos juominen jatkuu. Tyypillisiä oireita ovat:

lähimuistin heikkeneminen – sovitut asiat ja juuri kuullut tiedot unohtuvat
uuden oppimisen vaikeus
toiminnanohjauksen ongelmat – suunnittelu, aloitekyky ja raha-asioiden hoito takkuavat
arvostelukyvyn heikkeneminen ja impulsiivisuus
persoonallisuuden muutokset – ärtyneisyys, välinpitämättömyys tai latistuminen
samojen asioiden toistaminen ilman, että ihminen huomaa sitä itse
tasapaino- ja kävelyvaikeudet

Kielelliset taidot säilyvät usein pitkään, joten ihminen voi keskustelussa vaikuttaa hyvinkin terävältä. Lisäksi alkoholiongelma helposti peittää muistisairauden alleen: unohtelu selitetään humalalla tai krapulalla. Siksi alkoholidementia jää usein tunnistamatta.

Wernicken enkefalopatia ja Korsakoffin oireyhtymä

Runsaasti juovalla on usein tiamiinin puutetta, koska ravinto jää yksipuoliseksi ja alkoholi heikentää vitamiinin imeytymistä. Vaikea puute voi aiheuttaa Wernicken enkefalopatian, jonka tyypillisiä oireita ovat äkillinen sekavuus, silmänliikkeiden häiriöt ja horjuva kävely. Tila on lääketieteellinen hätätilanne, ja sitä hoidetaan suonensisäisellä tiamiinilla.

Hoitamattomana Wernicken enkefalopatia voi johtaa Korsakoffin oireyhtymään. Siinä uusien asioiden painaminen mieleen on vaikeasti heikentynyt, ja muistiaukkoja voidaan täyttää tahattomasti keksityillä tarinoilla. Tämän vuoksi alkoholivieroituksen yhteydessä annetaan yleensä tiamiinia ennalta ehkäisevästi.

Miten alkoholidementia todetaan?

Alkoholidementian toteaa lääkäri kokonaisarvion perusteella. Tutkimuksiin kuuluvat yleens

haastattelu ja alkoholinkäytön kartoitus, usein myös läheisen kertomana
muistitestit ja tarvittaessa neuropsykologin tutkimus
laboratoriokokeet, kuten maksa-arvot, B12-vitamiini ja kilpirauhasarvot
aivojen kuvantaminen, tavallisimmin magneettikuvaus

Muistitestit kannattaa tehdä vasta muutaman viikon raittiuden jälkeen, sillä humala, krapula ja vieroitusoireet heikentävät tuloksia. Samalla selvitetään, onko taustalla myös etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti tai verisuoniperäinen muistisairaus. Ne voivat esiintyä alkoholidementian rinnalla.

Voiko alkoholidementiasta toipua?

Kyllä, ainakin osittain. Alkoholidementian tärkein hoito on alkoholinkäytön lopettaminen. Kun juominen loppuu, sairauden eteneminen yleensä pysähtyy, ja monella muisti ja toimintakyky kohenevat kuukausien tai jopa parin vuoden raittiuden aikana. Jo syntyneet vauriot eivät aina korjaannu kokonaan, joten mitä aiemmin juominenl oppuu, sitä parempi ennuste.

Hoitoon kuuluvat tyypillisesti:

Alkoholiriippuvuuden hoito – turvallinen vieroitus, lääkehoito ja keskustelutuki
Tiamiini ja muut vitamiinit sekä monipuolinen ravinto
Muiden sairauksien hoito, kuten verenpaineen ja maksasairauden hoito, arjen tuki, turvalliset rutiinit

Jos muisti heikkenee raittiudesta huolimatta, on syytä tutkia mahdollinen etenevä muistisairaus.

Kenellä on riski sairastua?

Riski kasvaasitä suuremmaksi, mitä pidempään ja runsaammin alkoholia käytetään. Erityisenalttiita ovat:

pitkään alkoholin suurkulutuksen rajat ylittäneet
ikääntyneet, joiden elimistö käsittelee alkoholia hitaammin
henkilöt, joiden ravitsemus on puutteellista
ne, joilla on toistuvia kaatumisia tai päävammoja
ne, joilta lähtee usein muisti humalassa – tutkimusten mukaan humalassa tajunnan menettäneiden dementiariski on noin kaksinkertainen

Työikäinenkäänei ole turvassa: alkoholidementia todetaan usein jo 50–60-vuotiailla.

Huolettaako oma tai läheisen muisti?

Muistiongelmat ovat merkki siitä, että aivot kärsivät alkoholista – mutta myös siitä, että muutokseen kannattaa tarttua nyt. Aivot hyötyvät juomisen lopettamisesta enemmän kuin moni uskoo.

Contral Clinics on alkoholiriippuvuuden hoitoon erikoistunut klinikka Helsingissä. Meillä hoito suunnitellaan yksilöllisesti, luottamuksellisesti ja ilman leimaamista. Ota yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä tilanteesi ja sopivin tapa edetä.

Usein kysytyt kysymykset

Onko alkoholidementia sama kuin Alzheimerintauti?

Ei ole. Oireet voivat muistuttaa toisiaan, mutta Alzheimerin tauti etenee aina, kun taas alkoholidementian eteneminen yleensä pysähtyy, jos juominen loppuu.

Paljonko pitää juoda, että saa alkoholidementian?

Tarkkaa rajaa ei ole, koska alttius vaihtelee yksilöllisesti. Riski kasvaa selvästi, kun alkoholin suurkulutus jatkuu vuosia.

Paraneeko alkoholidementia?

Osittain. Raittiuden myötä muisti ja toimintakyky voivat kohentua merkittävästi, mutta osa vaurioista voi jäädä pysyviksi.

Voiko alkoholidementia alkaa nuorena?

Voi. Sitä todetaan työikäisillä, tavallisimmin 50–60 vuoden iässä, ja nuoremmillakin pitkään runsaasti juoneilla.

Lue lisää:

‍